muinaisjäänne

Olen kuullut juttuja armeijasta, sivarista ja totaalikieltäytymisestä, jälkimmäisestä valitettavasti kaikkein vähiten. Olen odottanut poikia kotiin sekä Riihimäeltä että Lapinjärveltä. Vankilasta en vielä, mutta sekin aika tulee. Lehtijuttujen ja ystävien kokemusten perusteella ei ole vaikea tehdä johtopäätöstä: asevelvollisuus on vanhanaikainen ja turha. Ennen kaikkea se on tabu.

Suomi on kansainvälisen Amnestyn mustalla listalla, koska rankaisee ihmisiä heidän mielipiteensä takia. Suomalainen totaalikieltäytyjä elää maanpaossa Belgiassa, koska joutuisi täällä välittömästi vankilaan. En löytänyt tähän hätään tilastoja, mutta tiedän, että Suomen systeemi on Euroopassa muinaisjäänne. Pakollisesta asevelvollisuudesta on luovuttu monessa maassa jo ajat sitten. Etenkin suomalainen, rangaistusluontoinen siviilipalvelus on häpeäpilkku. Sivarien ongelmia lisää sekin, ettei palveluspaikkoja ole alkuunkaan tarpeeksi, osittain höhlän rahoitusjärjestelmän vuoksi. Miksi armeijan voi suorittaa kuudessa kuukaudessa, mutta sivariin tuhraantuu kolmetoista? Ja miksi uskonto on pätevä syy saada vapautus (Jehovan todistajien ei tarvitse mennä armeijaan), mutta rauhanaate ei?

Suomessa vapautetaan yhä enemmän asevelvollisuusikäisiä palveluksesta, että alokkaiden määrä laskisi. Tilastojen perusteella näyttää siltä, että maanpuolustusintoisia poikia ja tyttöjä riittäisi, vaikka palvelus olisi vapaaehtoinen. Silti jo marginaalinen ehdotus järjestelmän muuttamisesta tekee esittäjästään maanpetturin, hölmön ja haihattelijan. Jos yhtään tuntee Suomen erityislaatuista historiaa ja kunnioittaa vanhempia sukupolvia, ei voi vastustaa asevelvollisuutta edes pahimmissa painajaisissaan.

Minä olen historiani lukenut. Sotaveteraaneja en voi muuta kuin kunnioittaa syvästi. Tosin sodanaikaiset aseistakieltäytyjät olivat suuria sankareita myös. Asevelvollisuuden vastustaminen ei ole mikään epäluottamuslause ketään kohtaan, vaan tervettä järkeä. Verorahoille on varmasti järkevämpääkin käyttöä kuin liian ison ihmiserän tappokoulutus. Ihmisillä ei menisi vähintään puolta vuotta opiskelusta, työstä ja perhe-elämästä ihan hukkaan, kuten käy ihmiselle, joka suorittaa velvollisuutensa pelkästä pakosta. Enkä tällä kiellä, ettei armeija olisi joillekin hyvinkin antoisa kokemus. Maataan voi kuitenkin palvella monella eri tavalla: maksamalla veroja, tekemällä töitä, osallistumalla vapaaehtoistoimintaan...

Oikeastaan asevelvollisuuden poistamista ei pitäisi joutua perustamaan muuta kuin yhdellä, ainoalla relevantilla, argumentilla. Ihmisen mielipiteen vapautta ei saa rajoittaa.