20.7.05

kehityksen jarru

Tietojenkäsittelytieteilijän mielestä minun kaltaiseni ihmiset ovat kehityksen jarruja. Kehityksen pitäisi antaa kehittyä. Muuten ei kuulemma olisi edes aikoinaan laskeuduttu puusta. Aikamoista kohtalouskoa, sanon minä.

Kaikki kehitys ei ole hyvää. Esimerkiksi atomipommi olisi saanut jäädä keksimättä, samoin aseet. Eikä kaikki kehitys ole pahaakaan. Esimerkiksi puhelin on oivallinen keksintö. Jos tarkkoja ollaan, itse kehitystä ei varmaan voi koskaan syyttää, vaan tapoja, joilla ihmiset käyttävät sen tuloksia. Eikä kehitys tapahdu itsestään. Sekin on kiinni ympäröivästä maailmasta. On sanottu, että esimerkiksi toinen maailmansota vei psykologiaa tieteenä pitkän harppauksen eteenpäin, koska se synnytti ymmärrettävästi paljon traumoja, joita tutkia. Toisaalta merkittävät keksinnöt ja tutkimustulokset nopeuttavat aina kehitystä. Ja mikä on kehitystä? Muutos?

Noudatan tietyissä asioissa aika pitkälle menevää varovaisuusperiaatetta. Vastustan ydinvoimaa, koska ydinjäte on vaarallista, eikä sen tuottaminenkaan ollenkaan riskitöntä. Vaikka se säilöttäisiin mihin, täyttä turvallisuutta ei voi taata. Ei mitenkään. Ydinvoimalaonnettomuus on riski, jota ei pidä vähätellä, niin kamalia seurauksia sillä on luonnolle, eläimille ja ihmiselle. Sen sijaan olen äärimmäisen avoin kaikille tavoille, joilla energiaa voidaan tuottaa turvallisesti ja ympäristöystävällisesti ja (mikä tärkeintä) säästää. En haaveile mistään täydellisestä asketismista, koska haluan että Pomo hengittää vastakin. Totuus on joka tapauksessa myönnettävä: maapallo ei kestä nykyistä kulutustahtia. Ydinvoiman lisääminen on vain surkea yritys kääntää huomio pois ratkaisujen kehittämisestä. Eikö muun muassa ydinvoiman tietoinen, tuntuva, taloudellinen ja aatteellinen tukeminen tarkoita nimenomaan toisten ratkaisujen kehityksen jarruttamista? Tuskin se on yhtään enemmän oikein.

Varovaisuusperiaate pätee myös ruoassa, enkä nyt tarkoita henkilökohtaista ruokavaliotani. Geenimuunnellut ruoat eivät ehkä ole vaarallisia, mutta toisaalta saattavat olla. Varmuutta ei ole. Myönnän, että elämä on täynnä riskejä, mutta odotan mieluummin perusteellisten tutkimusten tuloksia. Liian monessa tapauksessa on osoittautunut, että jokin hyvältä näyttänyt keksintö tekee enimmäkseen hallaa - esimerkiksi freonit. Niiden harkitsematon maailmanvalloitus oli yksi suurimmista syistä otsonikatoon, joka ei ole sen luokan virhe, että se voitaisiin kuitata sanomalla hups, vaikka niiden käyttö on enimmäkseen lopetettu.

Aika hyviä näkökulmia sekä ydinvoimasta että ruoasta on esittänyt esimerkiksi yksi meppi.

Tieteen tehtävä on tutkia kehityksen mahdollisuuksia ja mahdollisia ja toteutuneita vaikutuksia. Muun muassa poliitikkojen harteilla ovat päätökset kehityksen jarruttamisesta tai nopeuttamisesta. Kysymys on eritasoisista prosesseista, joista monet liittyvät toisiinsa. Joskus on kaikkein järkevintä jättää asiat entiselleen, koska ne ovat hyvin tai parempia vaihtoehtoja ei ole. Maailma muuttuu, kun sitä muutetaan.

Ei kommentteja: