7.12.06

terveyskin on lahja - mutta keneltä?

Olin kauan kipeä, enkä edes tajunnut sitä ennen kuin oli jo melkein myöhäistä. Nyt tuntuu jo paremmalta, jaksan varmaan viikonloppuna juhliakin. Mutta ärsyttää, koska tämän salakavalan sairauden aikana on jäänyt niin paljon tekemättä. Jouduin lopettamaan yhden kurssin. Tenttiin lukeminen on ollut toivotonta, koska en ole pysynyt hereillä. Työtä makaa kasoittain. Aaaargh! Sairaana ei kiinnostanut muu kuin nukkuminen, joten ei ollut stressiäkään.

Mutta nyt on parempi olo. Ei koko ajan väsytä, itketä ja ole kylmä. En flippaa joka toinen päivä mitättömistä syistä. Osaan taas lukea kalenteria ja tehdä suunnitelmia. Mikä parasta, minulla ei ole keliakiaa, vaikka sitäkin epäiltiin. Olen saanut lääkkeitä, joiden luvattiin vähentävän naiseuden mukanaan tuomia ongelmia. Yleensä ottaen kaikki on parhain päin.

Joululahjojen ostaminen on vaikeaa. Haluaisin ostaa maailmaa parantavia lahjoja, esimerkiksi vuohia kehitysmaiden ihmisille, mutta tiedän, etteivät lahjottavani sellaisesta pahemmin ilahdu. Olen eri mieltä monien tuttujeni kanssa siitä, ettei lahjoja pitäisi olla, koska minä pidän lahjoista. On mukavaa ilahduttaa muita ja ilahtua. Eri asia on, pitääkö niitä hankkia nimenomaan jonkun tietyn uskonnon juhlana. Minä voisin esimerkiksi juuri nyt haluta lahjaksi lampun ruokapöydän ylle, että olisi helpompi lukea lehtiä.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Hmmh.. miten etiikkaasi mahtuu vuohien hyväksikäyttäminen vuohikaupan kautta? Nehän ovat autonomisia, tuntevia, hengittäviä ja eläviä olentoja, joiden alistaminen muutenkin kaupallisen juhlan objekteiksi on ihan väärin.. ;-)