laiskuutta

Ärsyttää, kun sähköposti ei toimi, vaikka juuri sitä pitäisi käyttää. On aika suuri kiusaus mennä takaisin nukkumaan, mutta enpä taida. Kaikenlaista voi tehdä ilman sähköpostejakin. Kuten kirjoittaa tänne.

Olen nauttinut töiden aloittamisesta suuresti. Eilen suututti, että mokasin aikataulut todella alkeellisesti ja typerästi, mutta nyt ei enää viitsi stressata siitä. Asiat menivät kohtuullisesti kuitenkin. Ylipäätään stressaaminen on vähentynyt, yksinkertaisesti laiskuuden vuoksi. Siihen on nykyään äärimmäisen vaikea löytää motivaatiota. Kaikkein vähiten jaksan hermoilla sitä, että stressaan. Jos nyt välillä stressaan, mitä sitten? Parasta on vain avautua tekstiviestillä tai muuten jollekin ystävälle, saada lohtua ja jatkaa eteenpäin.

Laiskuus iskee valitettavasti sellaisissakin asioissa, joissa ei pitäisi. Nyt pitäisi hankkia avustajalle uusi sijainen, mutta sen ajatteleminen ei innosta yhtään. Jos en kohta tee mitä pitäisi, olen kohta aikamoisissa vaikeuksissa. Kiitollisuudenvelkaa on muutenkin niin paljon, että minun on pakotettava itseni skarpiksi.