4.1.06

ihquu

Ymmärrän nyt niitä ihmisiä, jotka tekevät pelottavia asioita, kuten ottavat lävistyksiä. En muista, koska olisin ollut yhtä paskat housussa kuin toissapäivänä odottaessani korun pujottamista alahuuleeni. En muista sitäkään, koska olisi ollut yhtä hyvä olo kuin toimenpiteen jälkeen. Olen kaksi päivää haltioissani ihaillut sitä, kantanut huolta sen puhtaudesta ja opetellut juomaan ja puhumaan sen kanssa. Koskaan ei ole liian myöhäistä elää hurjahko teini-ikä!

Rakas Vino vie juuri niin käsittämättömän paljon aikaa kuin olin kuvitellut. Minulla on paljon ideioita opiskelijavaltuuskuntaa varten. Vinon hallitus on tänä vuonna täynnä älykkäitä ja aikaansaavia ihmisiä, joten sen kanssa on takuulla ilo tehdä töitä. "Sä olet aina ihan fiiliksissä, kun olet menossa Vinoon", Vihreäsilmäinen sanoi tänään junassa. Eikä tuon paremmin voisi kuvata tunteitani tätä järjestöä kohtaan. Hitto, että olen ihan pian liian vanha tähän. Voikohan mistään muusta innostua näin paljon?

Lueskelin vanhoja Suomen Kuvalehtiä. Yleensä luen vain numeron viikossa, enkä ole koskaan tajunnut, että SK vihaa vihreitä. Jokaisessa lukemassani numerossa arvosteltiin tai ivattiin meidän kansanedustajiamme tai puoluettamme. Tämä on kovin sääli, sillä minä pidän Suomen Kuvalehdestä. Siinä on oikein hyviä juttuja. Ja Jukka Ukkola. Vihervihan lisäksi kävi ilmi ainakin, että amerikkalaisilla lapsilla on enemmän aivotoimintaa nukkuessaan kuin telkkaria katsoessaan. Jos minulla olisi lapsia, näyttäisin niille varmasti liikaa videoita ja telkkaria, kun tahtoisin ne itsekkäästi pois jaloista. Minä olisin kamala äiti! Onneksi on lapsentekolakko.

Mielenterveyteni ei näköjään enää kestä syvällisiä keskusteluja tärkeistä asioista. Se on valtava sääli.

Ei kommentteja: