yhden asian väsymys

Yleensä elämässäni on yhtä aikaa noin miljoona asiaa. Tuntuu jotenkin absurdilta, että nyt kaikki liittyy yhteen ainoaan. Vielä hullummalta tuntuu, että kaikki on ohi ihan ihan ihan kohta.

Läävä on muuttunut hippiläksi ja asteen läävemmäksi. Alan olla väsynyt. Niin väsynyt, etten muista mitään, ajattele mitään, kirjoita järkeviä lauseita, anna lähellekään toteutumiskelpoisia käskyjä. Minusta ei ole yhtään mihinkään. Haluaisin ehkä vain itkeä ja sitten nukkua niin syvää unta, että en heräisi, vaikka minut yritettäisiin syödä.

Eikä tämä sillä, että en nauttisi näistä ihmisistä ja tästä tilanteesta. Keskustelut ovat mielenkiintoisia, tunnen tekeväni jotain tärkeää puolueelle. Tiedän, että muistan tämän elämyksen ikuisesti. Vuoden päästä olen unohtanut väsymyksen ja stressin ja muistan tiimihengen, tiiviin työtahdin huuman ja niin edelleen. Tekisin tämän kaiken koska tahansa uudelleen.

Juuri nyt haluaisin melkein loputtomasti silityksiä.