neljältä

Seinäkello on pysähtynyt osoittamaan neljää. Saatan jättää sen niin, koska neljä ei ole mikä tahansa kellonaika.

Neljältä iltapäivällä loppuvat työt. Tai ainakin loppuivat siinä työelämässä, joka elää enää lähinnä demarien ja ay-liikkeen johtajien mielissä. Neljältä leimataan kellokortti ja suljetaan työpaikan ovi tyytyväisenä siitä, että päivä oli pulkassa. Neljän jälkeen ihminen on vapaa tekemään, mitä huvittaa. Kello neljä tarkoittaa vapautta. Silloin alkaa Elämä, oma aika. Vaikka minulla ei olekaan säännöllistä työaikaa, neljältä tulee vähän rennompi olo.

Menin viime yönä nukkumaan neljältä, mutta se oli harvinainen tilanne. Yleensä kello neljä yöllä tarkoittaa, että nukun autuaan tietämättömänä mistään. Jos silloin sattuu heräämään, mistään ei kuulu mitään. On pimeää, vaikka olisi kesä (paitsi jos on Rovaniemellä, mutta harvemmin olen). Koko maailma nukkuu. Neljältä yöllä on turvallista, verkkaista. Silloin ei tarvitse lähteä mihinkään, puhua kellekään, olla mitään. Korkeintaan voi odottaa, että uni tulee ja vaipua sen ihanallisuuteen.

Jos jätän pariston vaihtamatta, kello on neljä useammin kuin kaksi kertaa päivässä. Se ei ole ollenkaan vastenmielinen ajatus.