En tajua, miten aiemmin tehtiin järjestötyötä. Miten kaikki toimi, kun ei ollut sähköpostilistoja, wikisivuja, oppimisympäristöjä ja pikaviestijärjestelmiä? Olen kuullut villejä huhuja, että ainakin Tampereella suurin osa valtuustoryhmistä toimii edelleen ilman sähköpostilistoja. Eihän kaikkein parhaat ideat koskaan tule mieleen kokouksessa, ja jos ei ole nettiä, ei voi kirjoittaa niitä saman tien kaikkien muiden tietoon. Sitten ne ehkä häviävät, eikä niitä koskaan muista uudelleen. En väitä, että internet korvaisi perinteiset kokoukset, mutta kyllä se helpottaa ainakin minun yhteiskunnallista toimintaani merkittävästi.
Tärkeää on tietenkin myös se, että netistä saa tietoa asioista. Minusta ei koskaan olisi tullut vegaania ilman nettiä. Eikä vegaanisuus ole ainoa asia, johon voi löytää tukea netistä. Olen oppinut netin kautta paljon itsestäni, kun olen tutustunut erilaisiin elämäntapoihin ja vaihtoehtoihin. Netti ei ole samalla tavalla normittava kuin televisio, jossa sisältöä on vähemmän. Netissä näkee ihan tavallisia ihmisiä, erilaisia elämäntarinoita ja niin edelleen. Voi myös keskittyä pelkkään asiatietoon, jos huvittaa.
Minulla on ystäviä ympäri Suomea. Ja Kazakstanissa tietysti myös. Niiden kanssa ei voisi keskustella ilman nettiä. Monien ihmisten on jopa helpompi puhua luottamuksellisesti netin kautta, ehkä minunkin. Olen niin kamalan ujo. Netissä on turvallista sanoa sellaistakin, mitä ei muuten ehkä pystyisi. Taas netti täydentää, ei missään tapauksessa korvaa tosielämän ihmissuhteita. Ihmisten kanssa on paljon helpompi jutella kasvotusten, jos tapaamisten välillä on vaihdettu kuulumisia myös netissä.
Vietän aika paljon aikaa internetissä. Olisi kai voinut käydä niin, etten enää kävisi missään, kun hengailisin vain netissä. Niin ei ole käynyt, vaan väitän eläväni kohtuullisen sosiaalista elämää. Netissä surffailu on nimenomaan kiihdyttänyt sitä. Saan koko ajan tietoa erilaisista tapahtumista ja mahdollisuuksista.
Olen lehtinarkomaani. Voin hyvin viettää päiväkausia lukemalla lehtiä. Ajankohtaiset asiat kiinnostavat. Netti on ajan tasalla pysymiseen ehkä paras mahdollinen vaihtoehto. Tietenkin täytyy vain tietää, mitä tekee. Ei pidä tyytyä pelkkien valtalehtien sivustoihin, kun vaihtoehtoinen näkökulma on ihan yhtä pienen vaivan päässä. Se on oivallinen väline tietoisuuden laajentamiseen.
21.11.06
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Ajatuksesi menevät lomittain mun ajatusten kanssa. Netti on todella kätevä lisuke elämään. Siitä tulikin mieleen, että käyn nyt YTV:n sivuilla katsomassa lähimmän metallinkeräyspisteen, johon pääsee kävellen. Todella noloa, että lähin on "Eteläinen Rautatienkatu, Forumin pysäköintihalli (autoilijoille), Jaakonkadun puoli". En halua tilata taksia, että voin viedä metallit niille kuuluvaan paikkaan, joten käytän toista pistettä.
Tässä taas loistava esimerkki siitä, mitä netti on mulle tehnyt. Olen miettinyt, onko sinua enää olemassa, kun et ole mesessä ollenkaan. Voisi tietty soittaa tällaisten epäilysten kalvaessa...
Onko se toinen piste kovin kaukana? On merkillistä, ettei Helsingin keskustasta löydy kierrätyspisteitä. Helsingin keskusta on sentään Helsingin keskusta.
Lähetä kommentti